Työelämässä oppiminen
Katso Terveisiä työelämästä -video
Työelämässä oppiminen on ammatillisten tutkintojen perusteiden mukaista työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa oppimista. Ammatillisessa koulutuksessa työelämässä oppiminen on merkittävä osa opiskelua. Työelämässä oppimisen määrä vaihtelee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan.
Työelämässä oppiminen on yleensä jaettu eri opintovuosille ja jaksoille, joille on asetettu omat tutkinnon perusteiden mukaiset oppimistavoitteet. Koska työelämässä oppiminen on osa opiskelua, tapahtuu se pääsääntöisesti ilman työsuhdetta ja palkkaa. Oman alansa ammattilainen eli tehtävään nimetty työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Työelämässä oppimisen tavoitteina on tehdä opiskelijalle tutuksi työelämän pelisääntöjä, syventää ammatillista osaamista ja työelämätuntemusta sekä edesauttaa opiskelijoiden välitöntä työllistymistä. Lisäksi tavoitteina on lisätä opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta.
Työelämässä oppiminen edellyttää sopimuksen tekoa. Voit yhdistellä koulutussopimusta tai oppisopimusta tarpeidesi mukaan.
Mistä saan opiskelijoita
Yleisenä tavoitteena on, että opiskelija hankkii itse paikan. Näin hän saa kullan arvoista harjoitusta työpaikan hakemisesta tulevaisuutta ajatellen. On myös aloja, joissa oppilaitos hankkii paikan opiskelijoille keskitetysti työelämän edustajien toiveesta.
Mikäli yrityksellä on kiinnostusta tehdä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa tarjoamalla paikkaa alan opiskelijalle, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä oppilaitoksissa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista koordinoiviin yhteyshenkilöihin.
Miksi ottaa opiskelijoita
Työelämässä tapahtuva oppiminen on mahdollisuus hankkia alalle soveltuvia uusia työntekijöitä. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa työpaikoilla tapahtuva oppiminen puitteissa auttaa työnantajia myös tulevaisuuden henkilöstötarpeen ennakoinnissa. Yhteistyö avaa ovia niin työpaikkojen kuin yksittäistenkin työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.
Työelämässä oppiminen tarjoaa alan ammattilaisille mahdollisuuden olla kehittämässä ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttamassa tulevaisuuden työntekijöiden ammatilliseen osaamiseen. Lisäksi se tarjoaa oivan tilaisuuden työntekijöille jakaa omaa osaamistaan ja vuosien varrella hankittua ”hiljaista tietoa”.
Yrityksille työelämässä oppiminen on mahdollisuus hankkia alalle soveltuvia uusia työntekijöitä. Yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen puitteissa auttaa työnantajia myös tulevaisuuden henkilöstötarpeen ennakoinnissa. Yhteistyö avaa ovia niin työpaikkojen kuin yksittäistenkin työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.
Mitä työpaikalla tapahtuva oppiminen edellyttää
Työpaikalla tapahtuva oppiminen edellyttää työpaikoilta sekä kiinnostusta tulevaisuuden työntekijöiden kouluttamiseen että sitoutumista ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. On hyvä myös huomioida, ettei opiskelija saa korvata vakituista henkilökuntaa.
Tähän soveltuu sellainen työpaikka, jossa on:
- Riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa
- Tarpeellinen työvälineistö
- Ohjaajiksi soveltuvaa henkilökuntaa
- Johdon tuki työssäoppimisen toteuttamiseksi
Työnantajan vastuulla on ennen kaikkea nimetä ohjaamisesta kiinnostunut henkilö ja sopia hänen kanssaan siitä, miten ohjaajana toimiminen huomioidaan työtehtävissä ja ajankäytössä. Vaikka opiskelijan ohjaustehtävään on nimetty vastuuhenkilö, ohjaa ja antaa palautetta oppimisesta ideaalitilanteessa kaikki työyhteisön jäsenet.
Työnantajan vastuulla on ennen kaikkea nimetä työssäoppijan ohjaamisesta kiinnostunut työpaikkaohjaaja ja sopia hänen kanssaan siitä, miten ohjaajana toimiminen huomioidaan työtehtävissä ja ajankäytössä. Vaikka opiskelijan ohjaustehtävään on nimetty vastuuhenkilö, ohjaa ja antaa palautetta oppimisesta ideaalitilanteessa kaikki työyhteisön jäsenet.
Työantajan vastuulla on lisäksi:
- tarjota edellytykset työpaikalla tapahtuvalle oppimiselle
- sopia kirjallisesti oppilaitoksen edustajan ja opiskelijan kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteista, arvioinnista, yleisistä periaatteista ja käytännön järjestelyistä
- vastata opiskelijan asianmukaisen perehdyttämisen, ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä
- vastata opiskelijan työturvallisuudesta
- tiedottaa työyhteisön jäsenille yhdessä sovituista työpaikalla tapahtuvan oppimisen pelisäännöistä
- toimia koulutussopimuksen mukaisesti
Perehdyttäminen ja ohjaus
Opiskelija perehdytetään työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Osalle opiskelijoista oppimisen jakso voi olla ensimmäinen kosketus työelämään. Opiskelijat eivät välttämättä ole perillä kaikista työelämän ”pelisäännöistä”, mitkä taas osalle opiskelijoista ovat itsestään selvyyksiä.
Oppimisjakson aikana opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työalueeseensa, myös kokonaiskuva työpaikan toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on hyvä korostaa. Erityisesti pitää huomioida opiskelijan perehdyttäminen työturvallisuuteen.
Kun opiskelija saa tietoa työyksikön toiminnasta laajemmin, hän pystyy myös paremmin hahmottamaan oman työnsä merkityksen koko organisaation toiminnan kannalta. Perehdyttämisessä on hyvänä apuvälineenä esim. perehdyttämiskansio tai -ohjelma, työpaikan kotisivut ja muut työpaikan toiminnasta kertovat esitteet.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu opiskelijan vastaanottaminen ja perehdyttäminen auttavat häntä pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni antaen samalla myönteisen mielikuvan niin työyhteisöstä kuin työssäoppimisestakin.
Opiskelija tarvitsee luonnollisesti enemmän ohjausta työssäoppimisjakson alussa. Ohjauksen määrä vähenee, kun opiskelija osoittaa valmiutta ja kypsyyttä ottaa entistä enemmän vastuuta omasta työstä ja oppimisesta. Vastuuta työssäoppijan ohjaamisesta kannattaa jakaa myös muille työyhteisön jäsenille. Opiskelu voi ajoittain tuntua raskaalta – erityisesti silloin ovat työpaikkaohjaajan kannustavat sanat kullan arvoisia.
Arviointi ja palaute
Saavuttaakseen työpaikalla tapahtuvalle opiskelulle asetetut tavoitteet, tarvitsee opiskelija asiallista, kannustavaa ja oppimista ohjaavaa palautetta. Oppimisen kannalta on ensiarvoista, että opiskelija saa rehellistä ja välitöntä palautetta sekä siitä, missä hän on onnistunut, että siitä, miten hänen tulisi korjata tai kehittää toimintaansa. Kielteisetkin asiat tulee tuoda esille, eikä niitä suinkaan pidä vähätellä tai peittää.
Opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus itse arvioida omaa työsuoritustaan ja oppimisen etenemistä suhteessa jaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Ohjaajan tehtävänä on tällöin ohjata opiskelijaa tarkastelemaan omaa työsuoritustaan eri tilanteissa oppimisen näkökulmasta – mitä opin tästä tilanteesta, mitä osaan, mitä en vielä osaa ja miten jatkossa kehitän toimintaani kokemusteni perusteella.
Kun opiskelija asettaa itse oman työnsä ja toimintansa tavoitteet ja arvioi omaa edistymistään, valmiudet elinikäiseen oppimiseen kehittyvät. Opiskelija tiedostaa vahvuutensa ja sellaisen osaamisen, jossa hänen tulee vielä kehittyä. Siksi opiskelijan tulee saada jatkuvaa palautetta. Mikäli arviointi ja palautteen antaminen tapahtuu vasta jakson päätteeksi, on se usein liian myöhäistä toiminnan muuttamisen ja oppimisen kannalta.
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi perustuu tutkinnon perusteissa asetettuihin arviointikohteisiin ja -kriteereihin. Arvioinnin avulla tietoa opiskelijan oppimisen etenemisestä saavat kaikki eri osapuolet, niin oppilaitos, työpaikka, ohjaaja kuin ennen kaikkea opiskelija itse. Työpaikalla tapahtuvan oppimisprosessin onnistumista tulisi arvioida avoimesti niin, että kaikki osapuolet (ohjaaja, opiskelija, opettaja) antavat palautetta sen onnistumisesta. Saadun palautteen perusteella voivat kaikki osapuolet kehittää omaa toimintaansa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi.